12/23/2016

JOULUKALENTERI #23: RIIVIÖPONI

Moikka! Enää yksi yö jouluun! Se tarkoittaa myös, että enää muutama postaus joulukelenterista jäljellä. Toivottavasti ootte tykänneet! 

Mennään kuitenkin postauksen aiheeseen. Eli mulle ehdotettiin postausta Leenun kaikista jekuista ja tempuista yms. ja niitähän riittää, eli tässä nyt kerron muutamia! 

Leenu ilmeisesti yrittää tässä Kuun bravuuria, eli äkkikäännöstä :D En kuitenkaan pudonnut!

Aloitetaan vaikka aikajärjestyksessä näiden listaaminen. Ensimmäiset jekut Leenu näytti jo parin päivän sisällä sen ostamisesta. Mitä nyt pari kertaa karkasi tarhasta, mutta pahin oli todellakin pesu! Se piti siis pestä, sillä se kutisi niin paljon ja kun sillä oli niitä kirppuja tms.
Miten yksi pikku pesu voikaan kestää niin kauan, ja vielä kolmen ihmisen voimin? :D En tiedä kirvelikö niitä puremia tai jotain, mutta oli se kyllä operaatio! Leenu hyppi suunnilleen joka minuutti pystyyn, eikä ne todellakaan olleet jo silloinkaan mitään pikkupystyjä, vaan heti nenä taivaisiin vaan! Ja siis tosiaan tarvittiin kolme ihmistä, eli kaksi tai yksi piteli ja muut hoiti pesemisen. Ja siinä todellakin kesti yli puolitoista tuntia... 

Leenun kanssa kuvien ottaminen ei ole myöskään helppoa, sillä sen keskittyminen on aika heikkoa! :D

Seuraava riiviötemppu käsitteleekin itse ratsastusta. Ratsastushan on siis jäänyt nyt vähemmälle, mutta katsotaan, jos nyt joululomalla koittaisin taas. Ja syy ratsastamattomuuten on siis jo tutuksi tullut pystyynhyppääminen. Aluksi se ei sitä tehnyt, mutta kun tuli vastaan ensimmäinen tehtävä, mitä se ei osannut, se alkoi. Peruutus. Niin ylitsepääsemättömän vaikea Leenun mielestä. Eihän siinä auttanut kun pompata pystyyn ja taaskin aivan ylös asti. Ja enhän mä siellä todellakaan pysynyt, kun menin vielä ilman satulaa! 
Välissä oli kertoja, kun meni super hyvin ja Leenu meni tosi nätisti, kun taas välillä on niitä kausia, kun etupää on höyhenenkevyt aika monta kertaa :D Ja ei siinä vielä niinkään mitään, jos se hyppäisi vain pienesti, mutta kun aina pitää hypätä niin korkealle kun pääsee! 
Ja tuo pystyynhyppääminen on siis juurikin protestointia siitä, että neiti Leenu haluaakin tehdä toisin, kun ratsastaja sanoo. Perus tamma siis :D Otetaan vaikka esimerkiksi yski syksyinen peltolenkki, kun Leenu oli äitillä Liinassa ja kun ravattiin vähän liian vähän aikaa Leenun mielestä, joten  tuloksen voitte varmaan jo päätellä!


Yksi Leenun bravuureista on myös tökkääminen ja puskeminen. Niitä se ei tee enää niin paljoa, kuin alussa. Eli siis juurikin tuota se teki, mitä kuvassa näkyy ja myös sitä, että se taluttaessa lähti puskemaan :D Se oli muuten ärsyttävää, kun se vielä samalla hinkkasi päätään! Onneksi ollaan kuitenkin saatu se siltä pois!

Seuraava jekku liittyy yllätys yllätys pystyynhyppäämiseen! :D Tälläkertaa tosin kärryjen edessä. Sitä se ei ole tehnyt kuinakaksi kertaa (kop,kop,kop), onneksi! Ei ole muuten kiva istua kärryillä, kun poni vetää pystyjä. Onneksi sitäkin on nyt saatu kuriin kuitenkin. 
Ensimmäinen kerta tapahtui kerran, kun oli vetänyt yhden suoran jo edestakaisin ja olin lähdössä vielä vetämään sen toisen kerran. Olin siinä kääntämässä Leenua ja en tiedä ahdistiko tilan puute (vaikka sitä oli aika reilusti) vai olisiko se halunnut lähteä jo kotiin. Kuitenkin, se lähti peruuttamaan ja yritin saada sitä eteenpäin, mutta se päättikin hypätä sitten pystyyn. Onneksi ei kauhean korkealle kuitenkaan ja kyllä se aika opeasti laskeutui, kun karjaisin sille EI.
Toinen kerta tapahtui kun oli palaamassa peltolenkiltä alkuun ja tarkoituss oli mennä siis vielä toinen kierros. Leenu oli erimieltä ja olisi halunnut mennä kotiin. Se ei varsinaisesti hypännyt siinä pystyyn, kun kerkisin estämään sen jotenkin, mutta vähän se etupä kuitenkin keveni ja se lähti steppaamaan sellaista kipitystä. Mun oli pakko ajaa se pihaan, koska en olisi saanut sitä yksin, kun se tuntui siltä, että kohta se hyppää varmana. Äiti tuli sitten taluttamaan sen siitä kohtaa ja se sujuikin ihan ongelmitta! Seuraavalla kerralla äiti onkin jo valmiina narun kanssa odottamassa, että saadaan Leenu menemään suoraan kyselemättä.

Ruoho on myös aina kiinnostavampaa, kun kuvaukset!

Yksi temppu myös, mitä Leenu harrastaa, on karkailu. Veikkaan, että aika moni shettis osaa tämän karkaamisen jalon taidon!
Ensimmäisten päivien karkauskien lisäksi se on karannut ainakin muutaman kerran.
Kerran olin hakemassa sitä tarhasta ja olin avannut vasta alemman portin, joten tää poni päätti sitten sujahtaa sieltä alta ja juoksikin suoraan kaurapeltoon. Toki olihan se helppo sieltä kiinni saada!
Toinen tapaus sattui itseasiassa tällä viikolla! Juoksutin Leenua liinassa kentällä ja kun se laukkasi, yhtäkkiä se vaan päättikin lähteä täyttä laukkaa ja portista ulos. Tai siis kun sitähän ei ne kentän aidat pitele, sillä se pääsee ihan ongelmitta sieltä alta. No se pääsi multa vapaaksi, kun en voinut jäädä roikkumaan liinaan tiettyä enempää, sillä olisin kaatunut. Leenu laukkasi pihan poikki hiekkatielle ja meni varmaan parisataa metriä sitä eteenpäin. Kun itse tulin tienpäähän, huomasi se mut, ja lähti kiitolaukalla takaisin. Se tulikin ihan itse pihaan ja antoi heti kiinni. Siinä se vielä esitti sellaista hienoa arabiravia lennokkailla askelilla häntä tötteröllä :D Tän jälkeen juoksi kyllä oikein nätisti, kun meni juoksuttamaan sitä vielä hetkeksi!

"Oliko sulla niitä herkkuja vai miks mä tässä seison??"

Ja koska pystyynhyppäämistä Leenun mielestä ei voi olla ikinä liikaa, otetaan pari esimerkkiä vielä parista muusta tilanteesta, jossa etupää on keventynyt liikakiin.
Taluttaessa se teki alkuaikoina paljonkin sitä, eli jos käännyttiin kävelylenkiltä ja se ei olisi halunnut, eikun pystyyn vaan. Tämä on onneksi myös saatu karsittua pois.
Toinen tilanne on valjastus. Tässä se on kerran hypännyt myös pienesti, sillä Leenulle oli kertakaikkiaan ylitsepääsemättömän vaikeaa siirtää takapäätä suoraan ja parempi vaihtoehto oli ilmeisesti pysty :D Nappasin kuitenkin riimunnarusta, mikä on merkki sille, että se oli väärin ,niin sen jälkeen kyllä seisoi säyseästi!
Kolmas tilanne, jossa se on hypännyt pystyyn, on karsina. Kun ruuat ovat myöhässä, halusi Leenu ilmeisesti antaa merkin siitä :D No, tämäkin on onneksi jäänyt, vaikka teki se sitä useamman kerran!

Sori kun huono laatu, sillä ss videolta. Tässä kuitenkin tää valjastuksen tyylinäyte :D

No, vaikka Leenulla nyt noita jekkuja piisaakiin, on se silti ihana, söpö ja kuitenkin paras shettis!<3 


Onko teidän poneilla tai hevosilla mitään "ponitemppuja"?

~Pauliina

6 kommenttia:

  1. Leenu vaikuttaa kyllä tosi hauskalta kaverilta! :D

    VastaaPoista
  2. Leenu on kyllä yli söpö💗 kiva postaus (:

    VastaaPoista
  3. Oi, ihana kun toteutit tämän postaustoiveeni! Enpä olisi uskonut Leenusta noinkin jekkurikasta tammulia, näyttää keksivän milloin mitäkin ;) Mutta ihana, että rakastat sitä oikuista huolimatta ja haluat tehdä töitä esim pystyynhyppimisen pois kitkemisen eteen, kaikki ei välttämättä jaksaisi yrittää! :)
    Tahkon shettikset taitoi kyllä myös karkaamisen jalon taidon, niitä sai aina välillä jahdata pitkin ja poikin... :D Etenkin kaikista pienin, Sisu, oli kova karkailija, jos ruokaa ei kuulunut tai kaveri vietiin töihin ilman sitä. Sieltä se tuli aidan ali, eikä kukaan oikein tiedä miten :D Onneksi jokainen karkaaminen kuitenkin päättyi onnellisesti kaverin luo, eikä Sisu koskaan lähtenyt muualle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, tää oli hyvä idea! Ja se on kyllä aika ilkikurinen shettis välillä, vaikka ei päältäpäin uskoisi :D Ja eihän siitä siltikään voi vain kuin tykätä, sillä osaa se kuitenkin olla niin ihanakin ja varsinkin nyt, kun se on alkanut tykkäämään rapsutteluista ja haleistakin :)<3 Joo, tiedän kans monta shettistä, jotka tykkää karkailla, ehkä se on niillä geeneissä :D!

      Poista

Kiitos kommentistasi! :--)