5/03/2018

PONEJA SYÖVÄ VESIMATTO? - MONIPUOLISET HALLIMAASTOESTETREENIT

Oltiin tuossa pari viikkoa sitten hyppäämässä jälleen hallimaastoesteitä Kuun kanssa, ja vihdoin ehdin siitä myös kirjoittaa postauksenkin. Parempi kuitenkin hieman myöhään, kuin ei milloinkaan? Paikkana tosiaan taas tuttu Lempäälän Ratsuniityn maneesi, jossa käydään siis myös muutenkin valmennuksissa. Tämä kerta taisi olla nyt kolmas kerta tänä vuonna hallimaastareilla, ja vihdoin homma alkaa muistuttaa jo ihan kunnollista menoa. Ainakin jos vertaa ensimmäiseen kertaa, jossa kieltoja taisi tulla enemmän kuin hyppyjä.. :D Kuitenkin, mennään itse asiaan!

Kaikki kuvat (c) Katariina Järvi 

Aloitettiin ihan perustyöskentelyllä, joka meidän kohdalla tarkoitti sitä, että tein paljon erilaisia voltteja ja ympyröitä esteiden ympärille, jotta Kuu saa rauhassa tutustua niihin. Tein ravissa siirtymisiä ja temponvaihteluja, ja varmistin, että Kuu lähtee hyvin pohkeesta eteen, mutta tulee myös takaisin. Laukkaa otettiin aluksi molempiin suuntiin niin, että laukattiin hevosia vain eteen maneesia ympäri kevyessä istunnassa. Näin sain Kuunkin hyvin hereille. 

Pikkuhiljaa alkuverkkojen jälkeen alettiin tulemaan yhtä puomitehtävää, jossa mentiin hieman neliötä muistuttavalla kuviolla, muuteltiin laukan tempoa, ja yhdellä sivulla tultiin aina puomi. Alkuun Kuu kiiteli aivan päättömästi missä sattuu, sillä puomin vieressä seisova valmentaja oli sille vähän liikaa (miten niin Poni?). Kuitenkin riittävällä rauhallisuudella ja pidätteillä saatiin sitten oikein mallikkaitakin suorituksia. 


Tämän jälkeen aloitettiin hyppääminen, ja ensiksi tultiin aivan tavallista valko-oranssia taloa lävistäjalinjalla. Ensimmäisellä kerralla ratsastin hieman voimakkaammin, jotta Kuulle ei jää saumaa epäröidä, ja näinpä se menikin hienosti yli! Seuraavaksi tultiinkin samantyylistä taloa, joka oli kuuden tai seitsemän askeleen suhteutetussa linjassa lankkuokserin kanssa. Myöskään tässä ei ollut ongelmaa, vaikka lankkuokseri hieman jännittävä meinasi ollakin. Tässä vaiheessa pystyikin jo vähän huokaisemaan, sillä Kuu tuntui erittäin kivalta, eikä yhtään siltä, että haluaisi kieltää!

Näistä jatkettiin hyppäämään lisää yksittäisiä esteitä, jotka sisältyisivät meidän lopputunnista hypättävään rataan. Ensiksi jatkettiin kapealla lankulla, joka toimi hyvin myös suunnanvaihtoesteenä. Ollaan hypätty kyseistä, pelkistä lankuista koostuvaa pystyä aikaisemminkin, joten se ei tuottanut suurempia ongelmia. Lisäksi laukanvaihto meni myös nappiin! Lankun jälkeen siirryttiin hyppäämään vesimattoa, johon tehtiin hieman tiukempi lähestyminen. Ensimmäisellä kerralla kaarroin itse liiankin nopeasti, jonka seurauksena Kuukin pääsi livahtamaan ohi. Toisella kerralla kuitenkin maltoin odottaa tarpeeksi, ja saatiin ihan hyvä reitti. Itse hyppy jäi kuitenkin vähän jännittyneeksi, joten tultiin vielä kolmannen kerran. Nyt myös Kuu oli hieman rennompi, eikä tehnyt enää mitään epämääräistä loikkaa esteelle.

"Hui!"

Vesimattolinjalla jatkettiin, ja seuraavana vuorossa olikin vesimatto-tukki -sarja. Väli oli kolme askelta, ja ennemmin siinä saisi hieman pidättää kuin ratsastaa eteen. Ensimmäisellä kerralla vesimatto meni hyvin, tukista Kuu meinasi kiilata ohi. En kuitenkaan päästänyt sitä livahtamaan kokonaan pois, joten hypystä tuli aika mielenkiintoinen, puoliksi tyhjän ja puoliksi tukin yli menevä loikka. Tultiinkin sama homma heti uudestaan, jolloin itse vaihdoin raipan toiseen käteen, ja muistin pitää pohkeet kiinni ihan loppuun asti. Nyt Kuukaan ei yrittänyt mitään, vaan saatiin erittäin hyvät ja sujuvat kolme askelta, joiden perään aika mukava ja pyöreä hyppy tukille.

Tämän jälkeen ei taidettu tulla enää yksittäisiä tehtäviä, vaan siirryttiin ratsastamaan kyseisten treenien loppuhuipennusta, eli maastoesterataa. Rata sisältyi samoista esteistä ja linjoista, joita oltiin tähän asti harjoiteltu, vaikkakin hyppysuunnat saattoivat vaihdella. Kuitenkin hyvillä fiiliksillä lähdettiin myös hyppäämään rataa, olihan Kuu ollut aika hyvä koko valmennuksen!


Rata alkoi lävistäjälinjalla olevalla valko-oranssilla talolla, jossa suunta vaihtui vasemmalta oikeaan. Siihen ihan hyvä hyppy, josta jatkettiin laukankorjauksen kautta talo-lankkuokseri linjalle. Ihan ensimmäisenä ideana oli tulla linja kuudella ja sujuvalla askeleella, mutta kun huomasin, että se jääkin liian pitkäksi, täytyi lopussa ottaakin kiinni. Ajauduttiin näin ollen vähän lähelle, ja lankku tuli alas. Tästä matka jatkui pitkällä lähestymisellä kapealle lankkupystylle, josta seurasi taas suunnanvaihto. Laukka ei vaihtunut suoraan, mutta Kuu korjasi sen itse hienosti pohkeesta.

Jälleen seurasi pitkä lähestyminen, ja seuraava hypättävä oli tukki-vesimatto -sarja. Oltiin menty aiemmin kyseistä sarjaa toisinpäin, mutta näinpäin se olisi hieman haastavampi. Nyt väli olisi esimerkiksi lyhyempi, koska tukin suurempi hyppy tulisi ensin. Tukki menikin hyvin, ja saatiin tasainen rytmi. Vesimatto tuli kuitenkin Kuun mielestä liian äkkiä, eikä siihen kerinnyt poniparka henkisesti varautua, joten stoppi siihen. Kuitenkin uudella yrittämällä sama hyvä rytmi säilyi, ja se vei meidät hyvin myös vesimatosta yli. Viimeisenä oli jäljellä vielä hieman jyrkemmällä käännöksellä oleva heinäpaalipysty, jossa ei ilmennyt mitään ongelmia. Saatiin myös laukka vaihdettua suoraan, joten siihen olikin hyvä lopettaa!



Treeneistä jäi ihan superhyvä fiilis kaikinpuolin, sillä Kuu toimi lähes joka kohdassa kuin unelma, ja oli muutenkin tosi innokkaana menossa! ♥ Ainoastaan vesimatto osoittautui hieman pelkäämisen arvoiseksi, mutta en kyllä muuten voisi tyytyväisempi olla. Ainakin huikea parannus viime hallimaastarikertoihin, sillä nyt pystyttiin jo keskittymään muuhunkin kuin ylipääsemiseen :D Ehkäpä Kuukin alkaa vihdoin voittamaan pelkojaan! Kohta päästäänkin jo ihan ulos maastoesteille, en malta odottaa!

Koska ootte viimeksi hypänneet maastoesteitä?

~Pauliina

4/23/2018

HEVOSET-MESSUT 2018 - OSTOKSET

Moikka! Lupailin edellisessä messupostauksessa vielä erillistä ostostenesittelypostausta, sillä viime postaukseen en niitä enää viitsinyt mahduttaa. Messuilta kuitenkin tarttui useampikin juttu mukaan, joten mielestäni paras vaihtoehto oli tehdä niille kokonaan oma postaus. Tällä kertaa luvassa siis vuosimallia 2018 oleva hevosmessujen ostostenesittely!

HORZE FLEECELOIMI

Tämä taisi itseasiassa olla ensimmäinen ostos koko messuilta! Kyseinen loimi pisti silmään Horzen ulkona sijaitsevasta outletista, ja koska Kuun kokoa taisi olla vain pari, piti se ostaa täten heti. Periaatteessahan Kuu ei varsinaisesti tarvitse uutta fleeceloimea, mutta kyseinen fleece oli kuitenkin niin ihanan pehmeä ja tosi hyvännäköinen, että varmasti tulee kuitenkin käyttöön! Kyllähän näissäkin pitää olla valinnanvaraa, eikö?

Itseasiassa loimi on ollut jo useampaan kertaan testissä, ja se istuu Kuun päälle erittäin hyvin. Plussaa ehdottomasti on myös se, että edestä kiinnitettäessä loimen saa solkien lisäksi kiinni tarralla. Ja onhan tuo nyt älyttömän söpön näköinen Kuulla, sillä sille sopii niin hyvin myös pinkki väri! Eihän se nyt niiin tammamaiselta näytä tuossa..? :D



BVERTIGO OLIVIA -KISAHOUSUT

Kisahousut olivat ehkä ainoat, joiden ostoa olin jo pitkään suunnitellut ennen messuja. Edelliset kisahousut ovat olleet mulla jo ihan hyvän aikaa, ja tarkoituksena olikin etsiä housut, jotka olisivat hieman mukavammat päällä, kuin nuo edelliset. Ei siinä, ovat nekin ihan hyvät, mutta päällä ne olivat aika jäykät ja paksut.



Aika pian lauantaina silmiini osuikin Horzen ja BVertigon osastolla nämä ihanat polvigrippipaikkaiset ja korkeavyötäröiset housut. Ne olivat kaikenlisäksi ihan täydelliset jalassa, joten ei tarvinnut kauaa miettiä, lähtevätkö ne mukaan. Mielestäni erittäin kivan lisän tuo siistin ulkonäön lisäksi taskujen päällä olevat timanttiyksityiskohdat! Nämä pääsivät heti myös koeajoon, sillä testasin näitä reilu viikko sitten olleissa kisoissa. Myös ratsastuksessa ne olivat ihan supermukavat ja joustavat, sekä grippipaikat pitivät tosi hyvin. Ennen mulla on ollutkin vain kokogrippipaikkaisia housuja, mutta ainakin noissa housuissa pelkät polvipaikat tuntuivat riittäviltä.



HORZE PLATINIUM -KARVARIIMU

Olen jo pitkään katsellut tällaista riimua Kuulle, sillä mun mielestä karvariimut näyttävät erittäin kivoilta! Kuitenkaan en ole viitsinyt sellaista sille vielä ostaa, sillä Kuu tunnetusti tykkää ottaa mm. mutakylpyjä tai muuten vaan liata itsensä, joten karvariimua ei voisi kovin usein käyttää ainakaan tarhassa, jos sen haluaa pysyvän edes jokseenkin puhtaana..

Löysin tämänkin riimun Horzen outletista, ja se sattui olemaankin ainut jäljellä oleva. Hintaa tällä riimulla oli vain kuusi euroa, joten vaikka pony-koko hieman mietitytti, päätin silti ostaa sen. Yleensä Kuun varusteet ovat kokoa cob/full, mutta kyseinen riimu vaikutti ihan reilun kokoiselta, ja muutamien mittausarvioiden jälkeen olin melko vakuuttunut, että se sopii sille. Tottakai sovitin tätä sitten heti samana päivänä, ja se olikin juuri sopiva Kuulle, jes! Riimun raaskin ottaa käyttöön varmaan vasta lähempänä kesää, kun kurakelit ovat poissa ja riimun säilyminen käyttökelpoisena mahdollisimman pitkään on edes jotenkin turvattu ;)



HORZE&BVERTIGO RATSASTUSSUKAT

Ratsastussukat olivat toinen juttu, minkä lisäsin ostoslistalleni ennen messuille lähtöä. Mulla on ollut paljonkin erilaisia ratsastussukkia, mutta pikkuhiljaa todella monista on kulunut kantapää puhki! Ainakin voi sanoa siis, että ne ovat todella käytetty loppuun asti. Näinpä lähdinkin etsimään messuilta muutamaa paria uusia ratsastussukkia.

Lopulta päädyin ostamaan yhdet Horzen ja yhdet BVertigon sukat, jotka molemmat tottakai mätsäävät mun ratsastushousuihin, mikä tärkeintä ;) Molemmat sukista vaikuttivat todella laadukkailta ja hyviltä, ja niiksi ne myös osoittautuivat ensimmäisillä testikerroilla. Juuri sopivan paksuiset ja pituiset sukat, jotka lisäksi näyttävät ihan kivoilta!



BVERTIGO KORVAHUPPU

Treeneissä käytetään Kuulla aina tavallisia korvahuppuja, ja kisoissa sitten puolestaan äänieristettyjä sellaisia. Treenihuppuvalikoima meillä onkin ihan hyvä, mutta kisahuppuna meillä on tähän asti toiminut pelkästään yksi musta BVertigon äänieristetty huppu.

Messuilta sitten löysinkin täydellisen lisän meidän kisahuppuvalikoimaan! Kyseinen korvahuppu on itseasiassa samanlainen kuin meidän toinenkin kisakäytössä oleva, mutta erivärissä oleva. Meidän kisavärinä on syksystä asti toiminut sähkönsininen, joten kun huomasin juuri siihen mätsäävän korvahupun ja vieläpä äänieristettynä, oli mun pakko ostaa se! Olen tykännyt ihan superpaljon tuosta meidän ekasta BVertigon korvahupusta, joten tiesin, että tämä olisi samaa taattua laatua. Lisäksi tämän myötä meidän sähkönsininen kisa-asu sai sen viimeisen silauksen, joten nyt kelpaa mennä jatkossakin kisoihin tällä outfitilla :)




KINGSLAND FLEECEPAITA

Mulla oli messuilta kiikarissa myös ns. välikausipaita. Siis sellainen, jota voisi käyttää silloin, kun takki on liian kuuma, mutta ohuella paidalla ei vielä tarkene. Etsinnässä oli siis melko neutraalin värinen ja laadukas paita, jota voisi käyttää lisäksi esimerkiksi treenien lisäksi vaikka kisoissa.

Lauantai-illan viimeisillä expokierroksilla käteen jäikin tällainen Kingslandin musta fleece, joka on sekin ollut jo varsin kovassa käytössä näinä parina viikkoina. Materiaali tässä paidassa on ihan äärimmäisen mukavaa ja pehmeää, ja se ei ole päällä ollenkaan hiostava. Olen käyttänyt tätä monessa eri tilanteessa, niin maneesissa kuin kentälläkin, ja se on ollut erittäin hyvä vaihtoehto monenlaisille keleille! Lisäksi hintakaan ei ollut paha Kingslandiksi, ja tämä fleece lähtikin hieman yli 30 eurolla!



MSM&HARJA

Noiden hieman suurempien ostosten lisäksi mukaan tarttui myös pari pikkujuttua, MSM-lisä ja harja.

Ollaan syötetty Kuulle MSM:ää jo pitkän aikaa, ja se on toiminut kyllä erittäin hyvin. Alunperin otettiin kyseinen ravintolisä käyttöön sen takia, että saataisiin parannettua Kuun työskentelyvalmiutta ratsastuksen alussa. Tämän lisäksi MSM:n käytön myötä Kuun harjan laatu on parantunut, joten kaikinpuolin hyvä lisä siis! Messujen aikaan meidän edellinen MSM olikin jo aika lopussa, joten tarjouksesta oli hyvä ostaa uusi!

Harjan taas ostin siitä syystä, että kun sunnuntaina Kuu saapui messuille, oli sen harjapakki jäänyt vahingossa kotiin. Täten mun pitikin käydä nopeasti ostamassa harja, jolla saisi selvitettyä jouhet, sillä ne olivat kuljetuksen (häntäsuojan ja loimen alla siis) aikana menneet hieman sotkuun. Ennestään meillä oli samanlainen harja, mutta sinisenä, joten nyt saatiin oikeanvärinen täydennys meidän muuten pinkkisisältöiseen harjapakkiin :D


Mitä te ostitte hevosmessuilta?

~Pauliina

4/14/2018

HEVOSMESSUT 2018 ESIINTYJÄN NÄKÖKULMASTA

Jälleen kauan odotetut Hevoset-messut ovat tältä vuodelta ohi, ja voin sanoa, että myös tänäkin vuonna kyseinen tapahtuma oli oikein onnistunut ainakin omasta näkökulmastani. Itse olin messuilemassa molempina päivinä ystäväni Miljan kanssa (@paremmaksiratsastajaksi), mutta hieman erilaisemmissa merkeissä. Kuu oli nimittäin myös molempina päivinä messuilla, sillä olimme mukana sekä lauantaina että sunnuntaina Playsson.netin järjestämässä hevosbloggajien handlerkisassa, ja lauantaina lisäksi kengitysnäytöksessä. Jo kaksi vuotta sitten alkanut messuperinne Kuun kanssa sai siis jatkoa tänäkin vuonna, nyt vaan poikkeuksena edellisiin vuosiin oltiin kumpanakin päivänä esiintymässä.

Toki kiertelimme expon moneen otteeseen ja katsoimme esityksiä pääareenalla, mutta nyt kuitenkin suuri osa meni myös esiintyjähommissa ja niin sanotusti kulissien takana. Lauantaina varsinkin, sillä silloin Kuu majaili jo aamusta asti sille varatussa pressukarsinassa.

Innokkaana messujen ensimmäiseen ohjelmaan, eli kengitysnäytökseen!

Lauantaina lähdettiin kahdeksan jälkeen ajamaan Kuun tallilta kohti messuareenaa, sillä oltiin suunniteltu, että oltaisiin ennen yhdeksää hallilla. Kuulle oli laitettu ulkokarsina, johon se olikin helppo viedä heti kopista purun jälkeen. Kävelytettiin sitä hetki ensin parkkipaikalla, jonka jälkeen vietiin jo hieman rennompi poni karsinaan. Karsinassa se ensiksi vähän ihmetteli naapurin kovaa hirnumista ja pressuseiniä, mutta kun Kuu sai heinät nenän eteen, ei se kiinnittänyt huomiota enää mihinkään muuhun.

Pitkin päivää käytiin aina tasaisin väliajoin katsomassa, että Kuu on vielä tallella ja sillä on kaikki hyvin. Siellähän se tyytyväisenä mutusteli heiniään, ei tietoakaan jännittyneisyydestä, vaikka se olikin polkenut korvahuppunsa karsinan pohjalle.. Onneksi päästiinkin juuri noihin ulkokarsinoihin, sillä kesällä saattaa olla kisoja, jossa Kuun täytyy yöpyä tuollaisessa. Nyt kun se on jo tottunut aika hyvin myös pressukarsinaan, kynnys jättää se yöksi sellaiseen on huomattavasti matalampi.


"Hui, alpakoita!"

Kengitysnäytös oli siinä kahden maissa, ja hieman ennen sitä päästiin odottelemaan sisäpuolelle halliin, jotta Kuu näkee hieman paikkoja ennen areenalle menoa. Myös sisällä se oli ihan rauhallinen, ja katseli lähinnä uteliaana ympärilleen. Kohta päästiinkin jo Racing-areenalle, jossa kyseinen kengitysnäytös pidettiin. Kengittäjänä näytöksessä toimi Antti Muro, joka on siis myös meidän vakikengittäjä.

Ensin kiersin areenan Kuun kanssa ympäri muutamaan kertaan, sillä se hieman katseli reunoja ja niiden vieressä seisovia ihmisiä. Itse kengityksessä se oli kuitenkin rauhallinen, niinkuin normaalistikin kotioloissa. Ainoastaan alpakat toisen päädyn lähettyvillä olivat Kuun mielestä hyvinkin outo juttu, ja niitä se tuijottikin terävänä koko sen ajan, kun oltiin kääntyneenä sinnepäin :D Toisinpäin ollessa se puolestaan näytti lähinnä siltä, että se nukahtaisi juuri siihen paikkaan. No, ainakin se oli rento!


Kengitysnäytöksen ja handlerkisan välissä oli puolisen tuntia aikaa, joten ei viety enää Kuuta takaisin karsinaan, vaan kävelytettiin sitä ulkona. Kiertelin vähän eri paikoissa ja tein muutamat viimeistelytreenit kisaa ajatellen. Välillä Kuu keskittyi hyvinkin, mutta välillä sitä olisi kiinnostanut vain lähinnä katsoa ympärillä pyöriviä ihmisiä ja hevosia. Käveltiin parikymmentä minuuttia, ja tähän mennessä Kuukin oli jo kuin kotonaan. Ihmeen hyvin ja nopeasti se kyllä sopeutuu uuteen paikkaan, vaikka onkin luonteeltaan yleisesti hieman jännittäjä!

Meidän lähtövuoro oli handlerissa toisena, joten päästiin hyvin ensimmäisen mukana halliin sisälle. Siellä Kuu sai vain hetken olla ja nauttia rapsutuksista. Täten ehdin myös itse katsoa ensimmäisen suorituksen ja varmistaa, että oli opetellut kaikki jutut oikein.

(c) Oona Pitkonen

(c) Oona Pitkonen

Matto oli hieman jännä aluksi :D (c) Oona Pitkonen

Sitten olikin meidän vuoro. Mulla oli ennen kisasuoritusta pari minuuttia aikaa kierrellä ja näytellä areenalla olevat esineet Kuulle, joten pyrin tekemään kaikkea vähän. Handlerkisa myös pidettiin Racing-areenalla, joten itse kisa-alueeseen totuttaminen ei ollut enää niinkään olennaista, oltiinhan se tehty jo kengitysnäytöksen alussa. Näytin Kuulle renkaan ja tötsät, joiden ympäri teinkin pari pikkupujottelua. Kävelytin sen maton yli, joka aluksi tuntui olevan hieman epäilyttävä, mutta Kuu uskalsi kuitenkin hienosti mennä siitäkin. Kotona treenatessa meillä oli käytössä vanha lasten automatto, mutta nyt itse kisassa kyseinen ylitettävä este oli huomattavasti kapeampi ja ihan pohjanvärinen. Pitihän sitä siis vähän ihmetellä!

Meidän lyhyen esittelyn jälkeen saatiin lupa aloittaa. Ensimmäisenä tehtävänä oli kolmen askeleen peruutus. Se sujui juuri niinkuin oltiin harjoiteltukin, ja Kuu otti peruutusaskeleet hienosti pienillä merkeillä ohjista. Peruutuksen jälkeen oli outo pujottelu, joka siis tarkoitti tötsien pujottelua ahtaista ja epäsymmetrisistä väleistä. Kuu pysähteli pariin väliin, mutta kuitenkaan itse pujottelussa ei ollut mitään ongelmaa. Kuu seurasi mua juuri sinne minne halusinkin, ja pujottelusta päästiin sujuvasti väistämiseen. Tässä tehtävässä piti siis tuoda poni puomien väliin, ja kääntää se niin, että jalat eivät osu puomeihin. Siksi nimi väistäminen, koska ainakin tein sen Kuun kanssa niin, että se väisti takapäällään mua ja kääntyi. Sekin meni siis hyvin! Sitten puomit, jonka ylityksessä ei myöskään ongelmia.Viimeisenä ennen extratehtävää oli matto, jota Kuu hieman väisti ja täten saatiin vain kolmen jalan kosketus neljän sijasta. Viimeisenä extratehtävänä oli rengas, johon piti laittaa toinen etujaloista. Tätä oltiin kovasti treenattu kotona, ja se sujuikin kun vettä vaan! Sen jälkeen tultiin matto vielä uudestaan, ja nyt saatiin kaikkien jalkojen kosketus siihenkin.

Lauantain kisaporukka! 

Yhteispisteiksi suorituksesta saatiin 29/30 seuraavilla arvosteluilla: Peruutus 5/5, outo pujottelu 5/5, väistäminen 5/5, puomien ylitys 5/5, maton ylitys 4/5 ja extrarengas 5/5. Lisäksi yleiset kommentit olivat "Rauhallista, varmaa menoa! Hetkittäin hevonen hieman epäröi, ohjastaja rohkaisi varmoin ottein. Hyvin treenattu!" Näillä pisteillä tultiin toisiksi, vain yhden +:n erolla voittajaan! Voi siis olla super tyytyväinen Kuuhun, niin hienosti se käyttäytyi ja oli hyvin rohkea poika ♥

Kisan jälkeen käytiin ottamassa vielä ulkona kuvia koko porukalla, jonka jälkeen Kuu sai lähteä ansaitusti jo kotiin. Olisihan sama reissu vielä huomenna edessä! 

(c) Hannele Aulamo

Sunnuntaina alunperin piti olla samat suunnitelmat kuin lauantainakin, eli oltaisiin tuotu Kuu messuille jo heti aamusta. Äiti tuli kuitenkin kipeäksi, joten päätettiin niin, että Kuu tulee vasta hieman ennen handlerkisaa paikalle. Nyt se saikin sitten nauttia koko aamun ja aamupäivän tarhassa olosta! 

Kerittiinkin hyvin kiertelemään expo kunnolla ja katsomaan kiinnostavia esityksiä kolmeen asti, jolloin Kuu vihdoin saapui. Tällä kertaa se oli heti alusta asti rauhallinen, eikä jokapuolella oleva hälinä enää hätkäyttänyt sitä. Lauantaiaamun poistulo kopista oli aika dramaattinen, mutta nyt mistään sellaisesta ei ollut enää tietoakaan! Käveltiin taas verkka-alueen ympäristössä ja tehtiin asioita, jotka viritteli Kuuta taas hereille kisaa varten. Nyt sillä oli päällä myös lauantaina ostettu pinkki fleeceloimi, joka aiheuttikin pientä huvittuneisuutta, kun ohikulkijan arvaus "suomenhevostammasta" ei osunutkaan ihan oikeaan.. :D Mutta eikös myös pojat voi pukeutua pinkkiin?

(c) Hannele Aulamo

(c) Hannele Aulamo

(c) Hannele Aulamo

(c) Hannele Aulamo

Myös sunnuntaina oltiin lähtöjärjestyksessä toisia, joten päästiin myös silloin ensimmäisen mukana odottamaan sisälle halliin. Pian koittikin taas meidän vuoro! Mietin aluksi vähän, miten Kuu tänään suhtautuu areenaan ja valtavaan ihmislaumaan sen ympärillä, mutta se vain käveli kuin olisi aina ollut siellä. Myös siis tämänpäivän suoritukseen sai lähteä hyvillä mielin rennon ponin kanssa. 

Rata oli sama kuin edellispäivänäkin, joten aloitettiin taas peruutuksella. Kuu lähti ehkä hieman vinoon, mutta itse peruutus sujui kuitenkin hyvin. Tästä 4 pistettä. Sieltä jatkettiin pujotteluun tötsien luokse. Paitsi että ennen tötsiä Kuulle iski kamala pissahätä, ja se oli aivan pakko tehdä asiansa juuri siihen paikkaan. No, pienen viivästyksen jälkeen jatkettiin tötsille. Nyt pujottelukin meni todella sujuvasti yhtä pysähdystä lukuunottamatta, ja saatiin siitä 5 pistettä. Myöskään kääntymisessä ei ollut mitään ongelmaa, siitäkin 5p. Hieman ennen puomeja Kuu hätkähti jotain, mutta rauhoittui heti takaisin rennoksi, ja päästiin myös puomeista ongelmitta viiden pisteen arvoisesti. Seuraavaksi vuorossa oli matto, joka Kuun mielestä oli jo aivan nähty juttu, eikä sitä tarvinnut enää ihmetellä. Nyt kun saatiin tälläkertaa heti kaikkien jalkojen kosketus mattoon, seurasi viisi pistettä siitäkin. Viimeisenä oli taasen rengas, joka meni nytkin varsin mallikkaasti. Saatiin myös tästä viisi pistettä.


Sunnuntain kisaporukka!



Tuloksena siis tästäkin suorituksesta 29/30 pistettä, jolla napattiinkin voitto! Kuu oli jo lauantaina tosi hyvä, mutta nyt vielä huomattavasti rennompi.  Ja jos vertaa meidän kotitreeneihin näitä kisasuorituksia, Kuu teki areenalla kyllä kaiken paremmin! Ehkäpä se on synnynnäinen showmies? Joka tapauksessa, ihan super tyytyväinen voi olla Kuuhun, superponi ♥ Tuomarin kommentit tästä suorituksesta olivat " Kuuliainen hevonen. Yhteistyö sujui hyvin."

Pakollisten kuvaussessioiden jälkeen tehtiin vielä aika extempore päätös. Koska meidän oma kenttä kotona oli huonossa hapessa, ja Kuu piti kuitenkin liikuttaa, päätettiin, että ratsastan sen messujen verkkakentällä! Ja koska messut olivat jo aika loppupuolella, ei siihen tulisi enää muitakaan, joten miksipäs ei. Ainoa vaatimus oli, että tippua ei saa, sillä verkka-alue oli päädystä avoin. Kukaan tuskin olisi halunnut lähteä metsästämään moottoritiellä juoksevaa ponia illan päätteeksi.. 





Alkuun ravailin Kuulla vähän pidemmillä ohjilla, ja annoin sen tehdä tuttavuutta uuden paikan kanssa. Ensin se hieman katseli ja ihmetteli, mutta kun tein paljon ympyröitä ja suunnanmuutoksia, pikkuhiljaa Kuukin alkoi rentoutumaan. Keventelin vielä hetken aikaa, kunnes sitten otin laukkaa molempiin suuntiin. Annoin Kuun laukata eteen, ja olinkin itse kevyessä istunnassa. Tein päätyihin välillä ympyröitä hieman lyhyemmällä askeleella, ja pitkällä sivulla vuorostaan annoin Kuun venyttää kunnolla.

Alkuverkan jälkeen Kuu oli tottunut jo hyvin tähän hieman poikkeukselliseen ratsastusalueeseen. Voitiinkin siis aloittaa ihan kunnon työstäminen. Alkuun tein käynnissä parit voltit ja väistöt, mutta aika nopeasti siirryin harjoitusraviin. Ja ai että kuinka hienona Kuu oli ihan alusta asti! Ensin työstettiin ravia hyväksi, ja tehtiin paljon asetus- ja taivutustehtäviä. Vaihtelin myös tässä suuntaa tasaisin väliajoin, ja pyrin saamaan molemmat puolet yhtä hyviksi. Oikea kierros on meille molemmille hieman haastavampi, mutta nyt sekin oli aika hyvä!




Hetken ravityöskentelyn jälkeen otin taas laukkaa. Tein paljon ravi-laukka-ravi siirtymisiä, ja laukassa tein ympyröitä ja voltteja. Oikealla sain olla tarkkana, että Kuu ei heitä ulkolapaansa ulos asettuessaan sisälle, mutta tämäkin ongelma korjaantui melko nopeasti. Hetken päästä palasin taas pelkkään ravityöskentelyyn, ja aloitin tekemään väistöjä ravissa. Tein uran sisäpuolelta uralle ihan perusväistöjä. sekä myös uralta sisään ja sisältä takaisin uralle -tyyppisesti. Kuu tuntui ihan super hyvältä, ja väistöön tarvittiin vain ihan pieni pohjeapu. 

Lopuksi tein vielä muutamat väistöt uran sisäpuolelta uralle laukassa, ja nekin sujuivat todella hyvin verrattuna siihen, ettei laukkaväistöjä olla hirveän monesti tehty. Loppuun annoin Kuun ravailla pidemmällä kaulalla eteen-alas -tyyppisesti laajoja ympyröitä hyödyntäen. Loppuun käveltiin vielä hyvä tovi, ja myös Kuu vaikutti erittäin tyytyväiseltä itseensä :D♥ 






Erittäin onnistunut ratsastus siis, joka oli ehdottomasti paras tapa lopettaa huippu viikonloppu! Täytyy sanoa, että Kuu oli paras pitkään aikaan, ja nyt tuntui jopa helpolta ratsastaa sitä. Tämän fiiliksen kun saisi kouluradalle, niin olisi kyllä aika magee juttu! Koko messuviikonloppu oli oikeastaan todella onnistunut meidän osalta, ja kaikki sujui kerrankin hyvin! Ostoksista teen vielä erillisen postauksen, kunhan saan kaikki jutut kuvattua :)

Olitteko te messuilla?

~Pauliina


3/24/2018

KUN VAIKEIN PÄÄTÖS ON SE OIKEA

Leenun kanssa ollaan tähän asti touhuiltu melko normaalisti, vaikka postauksia ei ole kauheasti siitä tullutkaan. Kuun muuton ja lukion alkamisen myötä olen päässyt käymään noin kerran viikossa Leenulla, jolloin ollaan tehty mukavia ajolenkkejä ja puuhailtu muutenkin kaikkea kivaa yhdessä. Kuitenkin, kaikki muuttuu aikanaan. Erinäisten syiden seurauksena ollaan harkittu monia erilaisia vaihtoehtoja, joista lopulta meille jäi jäljelle vain yksi, Leenun osuuden myyminen. 


Kyse ei ole siitä, etteikö tätä tilannetta oltaisi haluttu välttää viimeiseen asti. Kuitenkin, tämä ratkaisu todettiin kaikkein järkevimmäksi tähän tilanteeseen, vaikkei se todellakaan ollut helppoa. Yksi syy tähän oli jo aiemmin mainitsemani välimatkan pituus. Yhden tallireissun matkoihin kului pelkästään puolitoistatuntia, ja kun siihen lisää vielä päälle Leenun liikutuksen siellä, sekä Kuun liikutuksen ja muut toimet sen tallilla, on yksi päivä aika lyhyt aika. 

Toki tämä ei ole pelkästään ainut syy, vaan sanotaanko näin, että ratkaisu oli monen eri tekijän vaikutuksesta syntynyt. Muita syitä en kuitenkaan ala täällä sen enempää avaamaan, sillä ne menevät jo henkilökohtaisten syiden puolelle. 


Leenu tulee aina olemaan mulle erityinen samalla tavalla kuin Kuukin, onhan se kuitenkin mun ihan ensimmäinen oma poni. Vaikka ei kokonaan oma, niin joka tapauksessa. Ilman Leenua tuskin olisin ikinä päässyt tutustumaan raviurheilun maailmaan, saatika sitten starttaamaan itse raveissa! Leenun ansiosta olen päässyt itse myös näkemään ja olemaan osa sitä, kuinka kurittomasta ja ihmistä arvostamattomasta ponista kuoriutuu maailman ihanin ja läheisyydenkipeä halinalle. Siksi Leenulla on myös niin erityinen paikka, sillä Kuun tapaa siinä näkyy oman työn tulos. Tulos siitä, että oikeanlaisella käsittelyllä kiukkuponistakin voi saada ihanan ystävän.

Kun puolitoistavuotta sitten haettiin Leenu uuteen kotiin, osittain säälistäkin, voin sanoa, että odotukset eivät olleet ihan näin korkealla. Mitä nyt yleisesti odottaisit lähinnä pihankoristeena seitsemän vuotta olleelta ponilla? Jep, tuskin ihmeempiä. Leenu kuitenkin todisti myös tämä vääräksi, sillä siitä kuoriutui ajan kanssa todellinen helmi.


En voi väittää, että Leenun kanssa olisi ollut aina helppoa ja kivaa, ei todellakaan. Välillä metsästettiin ponia heinäpellosta, välillä istuttiin tuskanhiki päällä kärryillä, kun erään mielestä kaikki muu oli hauskaa paitsi neljällä jalalla rauhassa hölköttely. Voin sanoa, että myös Leenun kanssa ei tullut ikinä tylsää, ja harvoin kaikki meni niinkuin Strömsössä. 

Kuitenkin Leenu usein näytti myös parasta puoltaan, joista hyvä esimerkki on muunmuassa meidän viimekesän Ypäjän leiri. Aiemmin Leenun kanssa ei oltu reissattu noin pitkälle, eikä meillä ollut myöskään mitään hajua, kuinka se tulisi käyttäytymään vieraassa paikassa. Leenu ylitti kuitenkin kaikki odotukset, ja se oli kuin vanha tekijä kaikinpuolin! Ja näinhän se yleensä menikin, että se osasi olla se maailman ihanin tositilanteen koittaessa.


Tätä postausta en olisi todellakaan halunnut vielä kirjoittaa, ja se onkin lojunut luonnoksissa jo jonkun aikaa. Parhaat päätökset harvoin ovat niitä helpoimpia, joka tässäkin tapauksessa pätee. En kuitenkaan halua ajatella tätä asiaa surullisena, vaikka se vaikeaa vielä onkin. Leenu kuitenkaan ei ole lähdössä mihinkään tuolta, ja saan aina käydä katsomassa sitä. Mielummin ajattelen kaikkia hyviä ja ihania asioita, joita ollaan Leenun kanssa saatu kokea yhdessä, sillä ne ovat niitä, joiden muistot säilyvät hyvin pitkään. 

Leenun kanssa touhuilu ja tekeminen opetti ihan hurjasti, ja oon tosi onnellinen, että juuri Leenu oli se poni, jonka ostoon päädyttiin. Leenu oli ensimmäinen shettis jota mentiin katsomaan, ja vaikka alunperin vannottiinkin että ensimmäistä ei osteta, olen enemmän kuin tyytyväinen siihen, että ostopäätös silloin tehtiin ♥


Leijonamielen Leenu, oma 1.8.2016 - 25.3.2018