Oltiin tuossa pari viikkoa sitten hyppäämässä jälleen hallimaastoesteitä Kuun kanssa, ja vihdoin ehdin siitä myös kirjoittaa postauksenkin. Parempi kuitenkin hieman myöhään, kuin ei milloinkaan? Paikkana tosiaan taas tuttu Lempäälän Ratsuniityn maneesi, jossa käydään siis myös muutenkin valmennuksissa. Tämä kerta taisi olla nyt kolmas kerta tänä vuonna hallimaastareilla, ja vihdoin homma alkaa muistuttaa jo ihan kunnollista menoa. Ainakin jos vertaa ensimmäiseen kertaa, jossa kieltoja taisi tulla enemmän kuin hyppyjä.. :D Kuitenkin, mennään itse asiaan!
Kaikki kuvat (c) Katariina Järvi
Aloitettiin ihan perustyöskentelyllä, joka meidän kohdalla tarkoitti sitä, että tein paljon erilaisia voltteja ja ympyröitä esteiden ympärille, jotta Kuu saa rauhassa tutustua niihin. Tein ravissa siirtymisiä ja temponvaihteluja, ja varmistin, että Kuu lähtee hyvin pohkeesta eteen, mutta tulee myös takaisin. Laukkaa otettiin aluksi molempiin suuntiin niin, että laukattiin hevosia vain eteen maneesia ympäri kevyessä istunnassa. Näin sain Kuunkin hyvin hereille.
Pikkuhiljaa alkuverkkojen jälkeen alettiin tulemaan yhtä puomitehtävää, jossa mentiin hieman neliötä muistuttavalla kuviolla, muuteltiin laukan tempoa, ja yhdellä sivulla tultiin aina puomi. Alkuun Kuu kiiteli aivan päättömästi missä sattuu, sillä puomin vieressä seisova valmentaja oli sille vähän liikaa (miten niin Poni?). Kuitenkin riittävällä rauhallisuudella ja pidätteillä saatiin sitten oikein mallikkaitakin suorituksia.
Tämän jälkeen aloitettiin hyppääminen, ja ensiksi tultiin aivan tavallista valko-oranssia taloa lävistäjalinjalla. Ensimmäisellä kerralla ratsastin hieman voimakkaammin, jotta Kuulle ei jää saumaa epäröidä, ja näinpä se menikin hienosti yli! Seuraavaksi tultiinkin samantyylistä taloa, joka oli kuuden tai seitsemän askeleen suhteutetussa linjassa lankkuokserin kanssa. Myöskään tässä ei ollut ongelmaa, vaikka lankkuokseri hieman jännittävä meinasi ollakin. Tässä vaiheessa pystyikin jo vähän huokaisemaan, sillä Kuu tuntui erittäin kivalta, eikä yhtään siltä, että haluaisi kieltää!
Näistä jatkettiin hyppäämään lisää yksittäisiä esteitä, jotka sisältyisivät meidän lopputunnista hypättävään rataan. Ensiksi jatkettiin kapealla lankulla, joka toimi hyvin myös suunnanvaihtoesteenä. Ollaan hypätty kyseistä, pelkistä lankuista koostuvaa pystyä aikaisemminkin, joten se ei tuottanut suurempia ongelmia. Lisäksi laukanvaihto meni myös nappiin! Lankun jälkeen siirryttiin hyppäämään vesimattoa, johon tehtiin hieman tiukempi lähestyminen. Ensimmäisellä kerralla kaarroin itse liiankin nopeasti, jonka seurauksena Kuukin pääsi livahtamaan ohi. Toisella kerralla kuitenkin maltoin odottaa tarpeeksi, ja saatiin ihan hyvä reitti. Itse hyppy jäi kuitenkin vähän jännittyneeksi, joten tultiin vielä kolmannen kerran. Nyt myös Kuu oli hieman rennompi, eikä tehnyt enää mitään epämääräistä loikkaa esteelle.
"Hui!"
Vesimattolinjalla jatkettiin, ja seuraavana vuorossa olikin vesimatto-tukki -sarja. Väli oli kolme askelta, ja ennemmin siinä saisi hieman pidättää kuin ratsastaa eteen. Ensimmäisellä kerralla vesimatto meni hyvin, tukista Kuu meinasi kiilata ohi. En kuitenkaan päästänyt sitä livahtamaan kokonaan pois, joten hypystä tuli aika mielenkiintoinen, puoliksi tyhjän ja puoliksi tukin yli menevä loikka. Tultiinkin sama homma heti uudestaan, jolloin itse vaihdoin raipan toiseen käteen, ja muistin pitää pohkeet kiinni ihan loppuun asti. Nyt Kuukaan ei yrittänyt mitään, vaan saatiin erittäin hyvät ja sujuvat kolme askelta, joiden perään aika mukava ja pyöreä hyppy tukille.
Tämän jälkeen ei taidettu tulla enää yksittäisiä tehtäviä, vaan siirryttiin ratsastamaan kyseisten treenien loppuhuipennusta, eli maastoesterataa. Rata sisältyi samoista esteistä ja linjoista, joita oltiin tähän asti harjoiteltu, vaikkakin hyppysuunnat saattoivat vaihdella. Kuitenkin hyvillä fiiliksillä lähdettiin myös hyppäämään rataa, olihan Kuu ollut aika hyvä koko valmennuksen!
Rata alkoi lävistäjälinjalla olevalla valko-oranssilla talolla, jossa suunta vaihtui vasemmalta oikeaan. Siihen ihan hyvä hyppy, josta jatkettiin laukankorjauksen kautta talo-lankkuokseri linjalle. Ihan ensimmäisenä ideana oli tulla linja kuudella ja sujuvalla askeleella, mutta kun huomasin, että se jääkin liian pitkäksi, täytyi lopussa ottaakin kiinni. Ajauduttiin näin ollen vähän lähelle, ja lankku tuli alas. Tästä matka jatkui pitkällä lähestymisellä kapealle lankkupystylle, josta seurasi taas suunnanvaihto. Laukka ei vaihtunut suoraan, mutta Kuu korjasi sen itse hienosti pohkeesta.
Jälleen seurasi pitkä lähestyminen, ja seuraava hypättävä oli tukki-vesimatto -sarja. Oltiin menty aiemmin kyseistä sarjaa toisinpäin, mutta näinpäin se olisi hieman haastavampi. Nyt väli olisi esimerkiksi lyhyempi, koska tukin suurempi hyppy tulisi ensin. Tukki menikin hyvin, ja saatiin tasainen rytmi. Vesimatto tuli kuitenkin Kuun mielestä liian äkkiä, eikä siihen kerinnyt poniparka henkisesti varautua, joten stoppi siihen. Kuitenkin uudella yrittämällä sama hyvä rytmi säilyi, ja se vei meidät hyvin myös vesimatosta yli. Viimeisenä oli jäljellä vielä hieman jyrkemmällä käännöksellä oleva heinäpaalipysty, jossa ei ilmennyt mitään ongelmia. Saatiin myös laukka vaihdettua suoraan, joten siihen olikin hyvä lopettaa!
Treeneistä jäi ihan superhyvä fiilis kaikinpuolin, sillä Kuu toimi lähes joka kohdassa kuin unelma, ja oli muutenkin tosi innokkaana menossa! ♥ Ainoastaan vesimatto osoittautui hieman pelkäämisen arvoiseksi, mutta en kyllä muuten voisi tyytyväisempi olla. Ainakin huikea parannus viime hallimaastarikertoihin, sillä nyt pystyttiin jo keskittymään muuhunkin kuin ylipääsemiseen :D Ehkäpä Kuukin alkaa vihdoin voittamaan pelkojaan! Kohta päästäänkin jo ihan ulos maastoesteille, en malta odottaa!
Tämän jälkeen ei taidettu tulla enää yksittäisiä tehtäviä, vaan siirryttiin ratsastamaan kyseisten treenien loppuhuipennusta, eli maastoesterataa. Rata sisältyi samoista esteistä ja linjoista, joita oltiin tähän asti harjoiteltu, vaikkakin hyppysuunnat saattoivat vaihdella. Kuitenkin hyvillä fiiliksillä lähdettiin myös hyppäämään rataa, olihan Kuu ollut aika hyvä koko valmennuksen!
Rata alkoi lävistäjälinjalla olevalla valko-oranssilla talolla, jossa suunta vaihtui vasemmalta oikeaan. Siihen ihan hyvä hyppy, josta jatkettiin laukankorjauksen kautta talo-lankkuokseri linjalle. Ihan ensimmäisenä ideana oli tulla linja kuudella ja sujuvalla askeleella, mutta kun huomasin, että se jääkin liian pitkäksi, täytyi lopussa ottaakin kiinni. Ajauduttiin näin ollen vähän lähelle, ja lankku tuli alas. Tästä matka jatkui pitkällä lähestymisellä kapealle lankkupystylle, josta seurasi taas suunnanvaihto. Laukka ei vaihtunut suoraan, mutta Kuu korjasi sen itse hienosti pohkeesta.
Jälleen seurasi pitkä lähestyminen, ja seuraava hypättävä oli tukki-vesimatto -sarja. Oltiin menty aiemmin kyseistä sarjaa toisinpäin, mutta näinpäin se olisi hieman haastavampi. Nyt väli olisi esimerkiksi lyhyempi, koska tukin suurempi hyppy tulisi ensin. Tukki menikin hyvin, ja saatiin tasainen rytmi. Vesimatto tuli kuitenkin Kuun mielestä liian äkkiä, eikä siihen kerinnyt poniparka henkisesti varautua, joten stoppi siihen. Kuitenkin uudella yrittämällä sama hyvä rytmi säilyi, ja se vei meidät hyvin myös vesimatosta yli. Viimeisenä oli jäljellä vielä hieman jyrkemmällä käännöksellä oleva heinäpaalipysty, jossa ei ilmennyt mitään ongelmia. Saatiin myös laukka vaihdettua suoraan, joten siihen olikin hyvä lopettaa!
Treeneistä jäi ihan superhyvä fiilis kaikinpuolin, sillä Kuu toimi lähes joka kohdassa kuin unelma, ja oli muutenkin tosi innokkaana menossa! ♥ Ainoastaan vesimatto osoittautui hieman pelkäämisen arvoiseksi, mutta en kyllä muuten voisi tyytyväisempi olla. Ainakin huikea parannus viime hallimaastarikertoihin, sillä nyt pystyttiin jo keskittymään muuhunkin kuin ylipääsemiseen :D Ehkäpä Kuukin alkaa vihdoin voittamaan pelkojaan! Kohta päästäänkin jo ihan ulos maastoesteille, en malta odottaa!
Koska ootte viimeksi hypänneet maastoesteitä?
~Pauliina
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi! :--)