TALENT CUPIN FINAALI

Moikka! Nyt on kotiuduttu Ypäjältä taas yhtä kokemusta rikkaampana. Oltiin siis Kisaviikolla kisaamassa 15.-16.6 Talent Cupin finaali, johon sisältyi sekä koulu-, että esteosuus.

Torstaina 15.6 oli ensimmäisenä kouluosuuden vuoro, ja luokka onneksi alkoi vasta puolenpäivän jälkeen, joten meidän vuoron ollessa noin puolivälissä, sai aamulla nukkua taas harvinaisen pitkään kisa-aamuksi. Tallilta lähdettiin hieman puoli kahdentoista jälkeen, ja Ypäjällä oltiin parin mutkan kautta ennen kahta.

Meillä oli tosi hyvin aikaa, sillä suoritukseni oli määrä olla kolmen jälkeen. Lähdönvarmistuksen ja Kuun varustamisen jälkeen lähdettiin käppäilemään kohti verkkaa. Verkan aloitin käyntityöskentelyllä, ja tein voltteja ja pysähdyksiä. Kohta otin ravia ja lisäsin tekemiseen mukaan siirtymiset. Itse olin alkuun liian jännittynyt, eikä Kuu meinannut ensin ollenkaan jäädä apujen väliin. Tietysti sekin jännittyi, kun ratsastaja jännittyi. Kun itse lopulta pystyin rentoutumaan, tuli Kuukin oikeasti avuille. Otin laukannostoja ja edelleen jatkoin siirtymisillä ja volteilla vähän vaihdellen käynnistä kevyeeseen raviin, ja siitä harjoitusraviin. 

Kohta siirryttiinkin verkkaaman juhlakentälle, missä olivat siis kouluradat ja viimeistelyverkka-alue. Siellä jatkoin siirtymisillä, ja mukaan otin myös laukkatyöskentelyä. Kuu tuntui aika mukavalta, mutta ajoittain vähän hitaalta. Tosin tuolloin oli reilusti yli kaksikymmentä astetta lämmintä, eli sillä varmaan osuutta asiaan. Jatkoin siirtymisiä siihen asti, kunnes sain mennä radalle.

Radalle lähdin ihan hyvillä mielin, koska Kuu oli verkassa ollut hyvä, ja olin saanut sen samalaiseen moodiin, kuin aina treeneissäkin. Radalla ensin kävin kiertämässä aitojen vierustat ravissa, sitten otin vähän laukkaa, ja juuri ennen lähtömerkkiä vähän ravityöskentelyä. Siinä kohtaa kaikki oli vielä ihan hyvin.

Kuitenkin kun aloitin radan, niin mitä pidemmälle rataa ratsastin, sitä huonompi olo mulle tuli, ja tuntui siltä, että pyörryn ihan juuri. En muista radasta kauheasti kun sen, että se oli kamalin koulurata, jonka olen ikinä ratsastanut. Olotila johtui varmasti purkautuvasta jännityksestä, joka kaikki kasaantui radalle. Ennen radan aloittamista mua ei jännittänyt yhtään. Tietysti kun itse jännityin, en ensinnäkään pystynyt ratsastamaan Kuuta kunnolla, vaikka yritin parhaani mukaan. Huono olo vain voimistui, ja tuli ihan sellainen fiilis, että olisi tehnyt mieli keskeyttää. Ratsastin tietenkin radan loppuun,  mutta Kuu hyytyi tosi paljon, koska itse en ollut normaali. Hassua, kun juuri kommentoin yhteen kisajännitystä käsittelevään postaukseen, että itse olen päässyt jännittämisestä hyvin pois, mutta näköjään tuo viheliäinen tunne puskee esiin vielä kouluradalla. Niistä kun meillä ei ole Kuun kanssa vielä kovin paljon rutiinia.

Radan jälkeen ärsytti todella paljon, mutta enhän mä tuolle mitään voi. Rata ei kokonaisuudessaan mennyt mitenkään kauhean hyvin, eikä Kuu kulkenut niin kun olisi pitänyt, vaan pikemminkin mateli pitkänä pötkönä. Enhän itse pystynyt ratsastamaan tuossa tilassa sitä niin, että se olisi mennyt kuten treeneissä. Hädintuskin pystyin edes hengittämään. Oli siellä ihan hyviä pätkiäkin, ja varsinkin siihen verrattuna mikä fiilis siellä radalla oli, se meni kuitenkin ihan ok. Olihan se alle sen tason paljonkin, mitä nyt ollaan, mutta se mitä nyt vaan tarvitaan, on vielä rutiinia kouluradoilta. Sillä rutiinilla se estekisajännityskin lähti. Ehkä me vielä saadaan kouluratakin suoritettua hyvällä fiiliksellä ,:D

Radan jälkeen menin vielä hölkkäilemään hetkeksi, ja sitten lähdettiin kävelemään kohti tallia, jossa Kuun oli määrä yöpyä. Illalla käytiin lisäksi käppäilemässä maastakäsin pieni lenkki, jossa Kuu sai myös syödä vihreää. Tuolla Ypäjällä kun ei vierailla poneilla tai hevosilla ole mahdollisuutta tarhaukseen.

Tallilla menikin melken koko ilta, kun käytiin vielä katsomassa derbyllä esteluokkaa, että saadaan vähän esimakua huomista ajatellen. Tuon jälkeen käytiin kaupassa ostamassa Kuulle vielä pussillinen omenoita, joita se odottikin karsinassa höristen <3

Perjantaina 16.6 koittikin esteosuuden vuoro. Meidän luokka oli päivän toinen, ja se yhdistettynä siihen, että oltiin ihan lähtölistan perällä, tarkoitti taas sitä, että herätys ei ollut kukonlaulun aikaan!

Tallille saimme mennä tosi rennolla aikataululla, mikä on kisa-aamuina harvinaista herkkua. Kuukin tykkäsi, kun sen kanssa vain oltiin, ja se oli tosi rento muutenkin. Ainakin vaikutti lupaavalta suoritusta ajatellen! Aikataulumme ei loppupeleissä edes osoittautunut liian löysäksi, koska nurmihokkien kiinnittämisessä ilmeni hieman ongelmia. Hokinreikiin oli mennyt kiviä, mutta onneksi lopulta saatiin ne pinnin avulla pois. Siitä saatiinkin heti lähteä kävelemään kohti areenaa.

Meillä oli kisapaikalle saapumisen jälkeen vielä tosi hyvin aikaa ennen radankävelyä, joten kerrankin kerkesi katsella edellisen luokan ratsukoita. Kohta pääsin radankävelyyn, ja rata oli siis muunneltu versio Talent Taitorata 2:sta. Se oli levitetty lähes koko derbyn alueelle, eli tilaa kyllä riitti! Rata oli ihan kiva, eikä Kuuta ajatellen erityisen haastavia kohtia ollut.

Kaikki estekuvat (c) Henni-Leena Helenius / Henskunvalokuvaus.kuvat.fi

Sileeverkan aloitin ensin käynnissä, jossa tein voltteja. Kohta otin ravia, ja sen mukaan sitten tein siirtymisiä ja temponmuutoksia. Kun Kuu oli hyvin kuulolla, otin laukannostoja ja pieniä pätkiä laukkaa. Kuu tuntui ihan hyvälle, ajoittain ehkä vähän hitaalle, mutta ihan hyvälle silti. Sitten tulin kerran puomi-ristikko-jutun ravissa, jossa ristikosta oli tarkoitus jatkaa laukassa. Se meni tosi hyvin, saatiin oikea laukka ja Kuu oli tosi napakka. Tämän jälkeen annoin pitkät ohjat, ja kävelin vain, koska meidän suoritukseen oli vielä melko pitkä aika.

Rennon pätkän jälkeen aloin työstämään taas hiljalleen käyntiä, ja sitten ravia siirtymisillä. Kuu tuli todella hyväksi ja apujen väliin. Otin kohta laukkaa molempiin suuntiin vähän pidemmän aikaa, ja työstin siinä myös laukan pituutta. Kuu lyhensi ja pidensi askelta tosi hyvin! Hetken kävelyjen jälkeen otin ensin pari ravilähestymistä puomi-ristikko-sarjalle, joka meni ihan ok. Toisella kerralla jäi väärä laukka, mutta toisella saatiin se oikea. Sitten tultiin okseria. Kahdella ensimmäisellä kerralla tultiin tosi lähelle, mutta kuitenkin puhtaasti. Kolmannella sain vihdoin kunnon etäisyyden, ja hyppy oli ihan super! Sitten kerran vielä pysty, joka olikin niin hyvä, että jätettiin hypyt siihen. Loppuajan tein siirtymisiä, ja kohta päästiin jo odotteluverkka-alueelle.

Sitten koitti vihdoin se aika, kun päästiin stagelle. Suorittavan ratsukon lisäksi radalla sai olla kaksi valmistautuvaa ratsukkoa, eli aikaa kierrellä kentällä oli hyvin. Näytinkin Kuulle ensin parit lankut, ja sitten kiertelen ravissa koko derbykenttää ja esteitä. Otin myös pikkuisen laukkaa, ja Kuu tuntui tosi hyvältä. Nurmikenttä toi sopivasti sille lisäbuustia.

Vihdoin sain lähtömerkin ja aloitin. Ykkönen ja kakkonen oli kuuden askeleen linjana, ja ykköselle pystyi tulemaan kummastakin suunnasta. Toinen vaihtoehto oli tulla tiukempi kaarre oikeasta kierroksesta, jolloin laukka todennäköisesti pysyy oikeana koko ajan, kun kakkoselta jatketaan oikeassa kierroksessa. Toinen vaihtoehto oli tulla loiva ja pitkä lähestyminen vasemmasta kierroksesta, joka tarkoitta vain sitä, että viimeistään kakkosella pitää tehdä laukanvaihto. Valistin harkinnan jälkeen loivemman reitin, sillä en halunnut tehdä liian tiukkaa reittiä, ja ottaa riskä pudotuksesta. Ykköselle tuli hyvä reitti, mutta hyppy ajautui vähän lähelle. Tästä syystä väliin tuli seitsemän askelta, mutta viimeinen ei ollut kauhean pieni edes, joten kakkonen sujui hyvin, ja laukkakin vaihtui.

Ennen kolmosta piti siirtää raviin, sillä seuraavana oli puomi-ristikko-pysty -linja. Verkassa tuo puomi.ristikko -tehtävä ei ollut sujunut kauhean hyvin, sillä viimeisillä kerroilla Kuu oli aina nostanut laukan jo puomilla. Nyt kuitenkin tehtävä sujui super hyvin, ja päästiin jatkamaan vielä oikeassa laukassa suoraan! Kolmosen jälkeen oli aika tiukka kaarre neloselle, mutta se meni myös oikein kivasti. Neloselle hyvä hyppy, ja aika pitkä linja vitoselle. Tuossa välissä Kuu pääsi ehkä vähän hitaaksi, ja hyppy tuli hieman lähelle. Vitoselta kutoselle linjalla Kuu oli kuitenkin jo taas menossa enemmän, ja saatiin tosi hyvä hyppy sille. Laukka ei kuitenkaan vaihtunut, ja sen vaihdoin ravin kautta nopeasti. Seiskalle oli kaareva reitti, ja nyt tempo säilyi hyvin myös siinä. Hyvä hyppy seiskalle, sen jälkeen Kuu tuli alas väärässä laukassa, mutta vaihto onnistui suorilta heti takaisin oikeaan laukkaan. Sitten oli hieman pidempi tie kasille, jolle lähestyminen onnistui myös kivasti. Sama juttu kävi myös nyt kun seiskalla laukan suhteen, mutta onneksi Kuu kuitenkin vaihtoi takaisin oikeaan heti! Viimeisenä vielä melkein linjassa kasin kanssa oleva innarisarja, jonka Kuu suoritti myös moitteettomasti.

Kuu hyppää kyllä niin pyöreästi!

Itse olen rataan tosi tyytyväinen, mielestäni se oli sujuva, vaikka muutama etäisyys tulikin lähelle. Kuu ei kuitenkaan kasonut yhtään mitään, ja meni kyllä niiiin varmasti. Tavoite myös saavutettiin, eli puhdas rata! Vaikka pisteet eivät myös tässäkään luokassa riittäneet sijoille, olen enemmän kuin tyytyväinen. Nyt ei myöskään mua itseä jännittänyt yhtään, ja nautin jopa radan ratsastuksesta.  

Arvostelussa luki ainoastaan, että "eteenpäinpyrkimys saisi olla parempi", joten se vähän ihmetytti. Lapussa oli kuitenkin kolme pitkää kohtaa, johon olisi saanut kirjoittaa. Olisin halunnut toki tietää, mistä muut pisteet tulivat. Mielestäni Kuu meni yleisesti ottaen ihan hyvää laukkaa, ja vaikka parissa kohdassa vähän hidastui, oli Kuu kuitenkin ohjan ja pohkeen välissä koko ajan. No, kuitenkin hyvä rata, josta jäi hyvä mieli! Ylipäätään kun ajattelee, niin tämä oli jo saavutus päästä tänne asti jo nyt Kuun kanssa, ollanhan me aloitettu nollasta alle kaksi vuotta sitten, ja nyt päästiin jo näin suuriin kisoihin konkariponien sekaan kisaamaan!

~Pauliina